Tuotteet ja asiakaspalvelu

Järvenkylän myyntipisteeltä asiakas saa mukaansa kaikki kesän herkut! Myymme marjojen ja herneiden lisäksi myös Pingviini-jäätelöä, oman tilan marjoista valmistettuja hilloja ja mehuja, kahvia sekä kesäkukkia.

Mansikka kuuluu kesään ja kaikki mansikkalajikkeemme sopivat sekä sellaisenaan syötäviksi että pakastukseen. Jäätelö on marjojen ja herneiden lisäksi yksi suomalaisten rakkaimmista kesäherkuista, ja meiltä onkin saatavissa myös herkulliset Pingviini-jäätelöt. Asiakas voi täydentää makunautintoa vielä tuoreella kahvilla, sillä valikoimaamme kuuluvat myös Dolce Gusto kahvit.

Järvenkylän maatila on aina ajan hermolla. Kokeilemme uutuuksia mielellämme ja viimeaikoina valikoimaamme ovat täydentäneet mm. karhunvadelma ja tankoparsa.

Tuoreiden ja laadukkaiden tuotteiden lisäksi yksi yrityksemme suurimmista myyntivalteista on iloinen asiakaspalvelu. Kesäherkkujen lisäksi asiakas saa kioskiltamme mukaansa myös hyvän mielen. Panostamme myyjien koulutukseen ja kohtelemme asiakkaitamme yksilöinä, ottaen heidän eritystoiveensa huomioon. Marjan myynnin lisäksi myyjämme taitavat jäätelön myynnin ja kaikki myyjämme ovat käyneet Pingviini-jäätelökoulutuksen. Myyjillämme on kattavat tiedot tuotteistamme ja siksi asiakkaat saavat vastauksen mieltä askarruttaviin kysymyksiinsä, koskivatpa ne sitten marjojen alkuperää tai jäätelön ravintosisältöä. Kattavan asiakaspalvelun ansiosta Järvenkylästä on muodostunut vahva brändi Varsinais-Suomen aluella.

Mansikka

 

Mansikan tuoksu ja aromi tuovat kesän kielelle ja ensimmäiset mansikat ovat merkki kesän tulosta. Ilman mansikkakakkua ei synny oikea juhannustunnelma!

Kesän maun tallentaminen mansikoita pakastamalla ja säilömällä on mieluista puuhaa, sillä sama kesäinen tunnelma palautuu mieleen näitä tuotteita talvisaikaan nautittaessa. Mansikka onkin vuodesta toiseen ollut suosittuin viljellyistä marjoista.

Mansikka on yleisimmin viljelty marjakasvi maailmassa, ja silla on oma roolinsa maailmankaupassa. Marjojen terveysvaikutteisuus on laajalti tunnustettu asia, joka lisää tuoreiden marjojen ja niistä tehtyjen jalosteiden kulutusta. Mansikoiden käytön lisääminen sopii hyvin ihmisille, joiden on terveydellisistä syistä syytä keventää ruokavaliotaan.

 

Vadelma

 

Vadelma tunnettiin maassamme menneinä vuosina luonnonmarjana, jota poimittiin luontaisilta kasvupaikoilta, kuten lehdoista ja kallioiden kupeista sekä hakkuu-aukeilta. Luonnonvadelmasta on valmistettu ennen kaikkea hilloa, joko sellaisenaan tai esimerkiksi kuningatarhilloa mustikan kanssa.

Viljelyyn jalostettuja lajikkeita on kasvatettu myös menneinä vuosikymmeninä pienessä mittakaavassa kotipuutarhoissa sekä marjaviljelmillä. Mutta vasta viime vuosituhannen loppu oli viljellyn vadelman tuotannon voimakkaan kasvun aikaa. Viimeisen viidentoista vuoden aikana vadelman viljelyala on kolminkertaistunut. Vadelma onkin nykyään yleisesti tunnettu rasiamarja, jota myydään toreilla ja vähittäiskaupoissa keskikesästä alkusyksyyn asti. Vadelmia syödään yhä enemmän tuoreena ja niitä pakastetaan talven herkutteluhetkiä varten.

Vadelma on hienoarominen marja, joka sopii erityisesti jälkiruokiin. Mutta käyttöä kannattaa lisätä myös viikoittaisessa ruokavaliossa, vaikkapa suoraan pakasteesta sulatettuna. Vadelma on todettu sisältävän paljon fenoliyhdisteitä, ja se kuuluu terveysvaikutteisten elintarvikkeiden parhaimpaan ryhmään.

 

Tarhaherne

 

Herne (Pisum sativum) on herne-kasvien heimoon kuuluva ikivanha viljelyskasvi. Sitä viljellään sekä ihmisravinnoksi että rehuksi. Siitä käytetään ravinnoksi yleensä siemenet, mutta joidenkin lajikkeiden palotkin ovat syötäviä.

Suomessa viljeltiin ja syötiin aikaisemmin ruskeankirjavaa hernettä, jota sittemmin on nimitetty rehuherneeksi.

 

Tankoparsa

 

Parsa on vihannes. Parsaksi kutsutaan yleensä Asparagus-sukuun kuuluvan ruokaparsan nuoria versoja.

Parsa on kevään ja alkukesän nautinto.

Valkoinen ja vihreä parsa ovat itse asiassa sama kasvia. Vihreän parsan sato korjataan, kun versot ovat kasvaneet n. 15cm korkuisiksi. Valkoista parsaa saadaan korjaamalla sato ”maan alta” heti kun versojen kärjet ovat pinnalla. Järvenkylällä on vain vihreitä parsoja kahta eri lajiketta, tummempaa ja vaaleampaa.

 

Pienet ja ohuet parsat maistuvat myös raakana, mutta ne saattavat aiheuttaa allergisia oireita.

Yksinkertaisimmillaan parsanversoja valmistetaan keittämällä tai höyryttämällä kunnes ne pehmenevät. Tarjotaan kevyen kastikkeen tai voisulan kanssa. Parhaaseen lopputulokseen päästään kuitenkin sitomalla versoja nipuksi ja laittamalla nippu pystyasennossa kiehuvan veteen, jolloin versojen tyvet keittyvät ja pehmeämmät kärjet höyrystyvät

 

Lisukkeistaan parsa tunnetaan

Klassisin lisuke parsalle on hollandaisekastike. Vaihtelun vuoksi parsan voi tarjoilla vaikkapa verigreippi-voikastikkeen, appelsiinilla maustetun Maltaice-kastikkeen tai rakuuna-voikastikkeen kera. Yksi keväisimmistä yhdistelmistä on parsa savulohen ja korvasienimuhennoksen kanssa. Herkkusuiden rakastama yksinkertainen alku-ruoka syntyy näin: keitä parsa kypsäksi suolalla ja sokerilla maustetussa vedessä. Asettele hyvin valutetut parsat lautaselle ja kaada päälle sulatettua  voita. Viimeisen silauksen antaa raastettu voimakas juusto kuten Mustaleima.