Vadelma

Vadelma

 

Vadelma tunnettiin maassamme menneinä vuosina luonnonmarjana, jota poimittiin luontaisilta kasvupaikoilta, kuten lehdoista ja kallioiden kupeista sekä hakkuu-aukeilta. Luonnonvadelmasta on valmistettu ennen kaikkea hilloa, joko sellaisenaan tai esimerkiksi kuningatarhilloa mustikan kanssa.

Viljelyyn jalostettuja lajikkeita on kasvatettu myös menneinä vuosikymmeninä pienessä mittakaavassa kotipuutarhoissa sekä marjaviljelmillä. Mutta vasta viime vuosituhannen loppu oli viljellyn vadelman voimakkaan kasvun aikaa. Viimeisten viidentoista vuoden aikana vadelman viljelyala on kolminkertaistunut. Vadelma onkin nykyään yleisesti tunnettu rasiamarja, jota myydään toreilla ja vähittäiskaupoissa keskikesästä alkusyksyyn asti. Vadelmia syödään yhä enemmän tuoreena ja niitä pakastetaan talven herkutteluhetkiä varten.

Vadelma on hienoarominen marja, joka sopii erityisesti jälkiruokiin. Sen käyttöä kannattaa lisätä myös viikoittaisessa ruokavaliossa, vaikkapa suoraan pakasteesta sulatettuna. Vadelma on todettu sisältävän paljon fenoliyhdisteitä, ja se kuuluu terveysvaikutteisten elintarvikkeiden parhaimmistoon.